Sähköauton kulutus: näin arvioit energiantarpeen

Sähköauto kulutus vaihtelee enemmän kuin esitteiden toimintamatkalukemat antavat ymmärtää. Suomessa erityisesti pakkaset, lämmitys, ajonopeus, ajotapa, reitti ja renkaat vaikuttavat siihen, kuinka paljon energiaa akusta kuluu.

Kulutus ilmoitetaan yleensä muodossa kWh/100 km eli kilowattitunteina, jotka auto käyttää sadalla kilometrillä. Kun tunnet kulutukseen vaikuttavat tekijät, energiantarvetta ja ajamisen kustannuksia on helpompi arvioida ilman yhtä epäluotettavaa keskiarvolukua.

Mikä vaikuttaa sähköauton kulutukseen?

Sähköauton kulutukseen vaikuttavat ennen kaikkea ajonopeus, sääolosuhteet, lämmityksen käyttö ja ajotapa. Siksi kysymykseen ”paljonko sähköauto kuluttaa” ei ole yhtä kaikissa tilanteissa pätevää vastausta.

Nopeus ja ilmanvastus

Ajonopeuden kasvaessa ilmanvastus lisääntyy ja sähköä kuluu enemmän. Kun nopeus kaksinkertaistuu, ilmanvastus kasvaa nelinkertaiseksi. Tämän vuoksi moottoritieajo kuluttaa yleensä enemmän energiaa kuin rauhallinen ajo taajamassa tai kaupunkialueella. Myös reitin luonne vaikuttaa: pysähdykset, kiihdytykset ja mäet muuttavat kulutusta.

Lämmitys ja esilämmitys

Talvella sähköauto käyttää energiaa sekä matkustamon että akun lämmittämiseen. Tämä vähentää käytettävissä olevaa toimintamatkaa, ja Autoliiton mukaan uuden sähköauton talvinen toimintamatka voi joissain olosuhteissa jäädä noin puoleen ilmoitetusta WLTP-arvosta. Kyse ei ole yleispätevästä muunnoskertoimesta, sillä vaikutus riippuu muun muassa pakkasesta, autosta ja ajomatkasta. Lisätietoja sähköauton hankinnan huomioista tarjoaa Autoliiton sähköauto-ohje.

Lämpöpumppu voi pienentää lämmityksen energiantarvetta ja parantaa toimintamatkaa kylmällä säällä, mutta kovilla pakkasilla sen lämmöntuotto voi heikentyä. Kun mahdollista, lämmin auto kannattaa ottaa käyttöön esilämmitettynä. Jos auto ei ole lämpimässä tallissa, akun ja matkustamon ajastettu esilämmitys auttaa vähentämään ajon aikana tarvittavaa lämmitystä.

Ajo- ja regenerointitapa

Tasainen ja ennakoiva ajaminen kuluttaa yleensä vähemmän energiaa kuin toistuvat voimakkaat kiihdytykset. Sähkömoottorin välitön vääntö tekee ripeästä kiihdytyksestä helppoa, mutta samalla akku tyhjenee nopeammin.

Regenerointi muuttaa hidastuksessa osan liike-energiasta sähköksi. Lähteen mukaan talteenoton hyötysuhde on 60–70 prosenttia, joten kaikkea jarrutuksessa käytettyä energiaa ei saada takaisin. Regeneroinnin voimakkuus ja asetukset vaihtelevat automalleittain. Vahva regenerointi voi sopia kaupunkiajoon ja yhden polkimen ajoon, kun taas vapaasti rullaaminen voi olla taitavalle, ennakoivalle kuljettajalle taloudellisempaa tietyissä tilanteissa. Yhtä parasta asetusta ei siksi ole kaikille teille ja ajotavoille.

Rengasvalinnan merkitys energiatehokkuudelle

Rengaspaineet ja vierintävastus

Rengas on kosketuksessa tiehen koko ajon ajan, joten sen vierintävastus vaikuttaa siihen, kuinka paljon energiaa auton liikuttamiseen tarvitaan. Liian matala rengaspaine lisää vierintävastusta ja voi kasvattaa kulutusta. Paineet kannattaa tarkistaa säännöllisesti ja säätää auton valmistajan ohjeiden mukaan.

Talvirenkaissa paineen suositellaan olevan noin 0,2 bar kesärenkaita korkeampi. Joissakin ohjeissa myös 0,1–0,2 barin pieni ylipaine arvioidaan renkaan rakenteen ja kulumisen kannalta vähemmän haitalliseksi kuin alipaine. Auton valmistajan ilmoittamat painearvot ovat kuitenkin ensisijaisia.

Sähköauton rengasvalinta

Pieni vierintävastus tekee renkaasta energiatehokkaamman ja voi pidentää yhdellä latauksella ajettavaa matkaa. Vierintävastukseen vaikuttavat muun muassa renkaan rakenne, kulutuspinnan kuvio ja kumiseos. EU:n rengasmerkinnässä renkaan vierintävastukseen perustuva energiatehokkuus ilmoitetaan asteikolla A–E.

Sähköauto on akun vuoksi usein samankokoista polttomoottoriautoa painavampi, ja sähkömoottorin suuri vääntö voi lisätä renkaiden kulumista. Siksi valinnassa on tarkistettava myös renkaan riittävä kantavuus. Energiatehokas rengas ei yksin määritä sähköauton kWh/100 km -kulutusta, mutta oikea rengastyyppi ja valmistajan mukaiset paineet auttavat pitämään vierintävastuksen hallinnassa.

Sähköauton kulutus käytännössä: mitä ottaa huomioon?

WLTP vs. todellinen kulutus

WLTP on vakioitu testimenetelmä, joten sen avulla eri sähköautomalleja voi verrata keskenään. Ilmoitettu kulutus ja toimintamatka eivät kuitenkaan ole lupaus siitä, mitä auto kuluttaa Suomen liikenteessä. Todelliseen lukemaan vaikuttavat esimerkiksi kuormitus, keli ja ajon olosuhteet.

Talvella toimintamatka voi Autoliiton mukaan jäädä uudella sähköautolla noin puoleen ilmoitetusta WLTP-arvosta, vaikka näin suuri pudotus ei toteudu kaikissa tilanteissa. Siksi lukemaa kannattaa käyttää vertailukohtana, ei tarkkana ennusteena. Käytetyn auton kohdalla myös ajoakun kuluminen voi lyhentää toimintamatkaa.

Kysymykseen, paljonko sähköauto kuluttaa 100km, ei ole yhtä kaikille autoille ja tilanteille sopivaa vastausta. Luotettavin arvio syntyy, kun huomioit oman autosi kulutuslukeman lisäksi vuodenajan, reitin ja kuormituksen.

Energia ja kustannukset

Akun koko ilmoitetaan kilowattitunteina (kWh), kun taas kulutus ilmoitetaan muodossa kWh/100 km. Ensimmäinen kertoo akun energiavarastosta, jälkimmäinen siitä, kuinka paljon energiaa auto käyttää sadalla kilometrillä. Toimintamatka riippuu näiden yhdistelmästä.

Karkeasti energiantarvetta voi arvioida näin:

energiantarve = kulutus (kWh/100 km) × ajomatka (km) / 100

Lataukseen tarvittava sähkömäärä voi olla tätä suurempi, koska auton ja latauksen häviöt sekä sähkösopimuksen hinnoittelutapa vaikuttavat kokonaisuuteen. Myös kulutuslukeman vaihtelu tekee yksittäisestä laskelmasta suuntaa-antavan.

Kotilatauksella sähköauton ajamisen energiakustannukset ovat Suomessa arviolta noin 2–4 euroa sadalla kilometrillä. Summa ei ole suoraan sovellettavissa jokaiseen autoon tai sähkösopimukseen, sillä lähteen arvio ei erittele tarkkaa sähkön hintaa, lataushäviöitä tai muita laskutuksen osia. Edullisimmalla pörssisähköllä energiakustannuksen on kuvattu olevan noin viidesosa vastaavan bensiiniauton tankkaamisen energiakustannuksesta. Vertailu koskee vain energia- ja käyttökuluja, ei auton koko omistamisen hintaa.