Milloin autovero poistuu tai muuttuu?

Moni etsii vastausta kysymykseen, milloin autovero poistuu, mutta nykytilanne on yksinkertainen: poistumisaikataulua ei ole annettu, ja autovero on Suomessa edelleen pysyvä vero. Se otettiin käyttöön vuonna 1958 aluksi määräaikaisena, mutta säädettiin pysyväksi jo vuonna 1967. Käytännössä veron määrä ei silti ole pysynyt samana, vaan se on muuttunut ajoneuvokannan mukana, etenkin päästöjen ja sähköautojen yleistymisen vuoksi.

Tässä jutussa käydään läpi, mitä autovero tarkoittaa nyt, miten se eroaa ajoneuvoverosta ja miksi verokertymä pienenee vähäpäästöisten autojen osuuden kasvaessa. Samalla selviää, milloin autovero tulee maksettavaksi ja milloin autovero vanhenee käytännössä niin, että aiheesta liikkuu verkossa paljon virheellisiä käsityksiä.

Milloin autovero poistuu tai muuttuu?

Historiallinen tausta

Autovero tuli Suomeen vuonna 1958, ja se säädettiin alun perin väliaikaiseksi yhden vuoden veroksi. Kohteena olivat uusien henkilöautojen ja moottoripyörien hankinnat. Taustalla oli valtion heikko taloudellinen tilanne, ja lähtökohta oli selvä: verosta oli tarkoitus luopua heti, kun talouden tila paranisi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan vuonna 1967 autovero muutettiin lailla pysyväksi.

Tämä on olennainen syy siihen, miksi kysymys milloin autovero poistuu ei saa yksiselitteistä tulevaisuudenpäivämäärää. Veron historia kertoo, että sen oli alun perin määrä olla tilapäinen ratkaisu, mutta käytännössä siitä tuli osa Suomen pysyvää verojärjestelmää. Ilta-Sanomat on kuvannut tätä taustaa samasta näkökulmasta: verosta tuli pysyvä, vaikka sen alkuperäinen tarkoitus oli väliaikainen. Verohallinnon mukaan autoveron määrä perustuu nykyisin auton yleiseen vähittäismyyntiarvoon Suomen markkinoilla sekä päästölukemaan. Vuonna 2008 veron rakenne muuttui vielä niin, että hiilidioksidipäästöt otettiin mukaan määrän laskentaan.

Kuljettajan kannalta tämä tarkoittaa, että autovero ei ole sama asia kuin jonkin yksittäisen vuosimallin tai käyttöiän mukaan vanheneva maksu, vaan hankintaan liittyvä vero, jonka perusteet ovat muuttuneet ajan mukana. Siksi auton verokohteluun vaikuttaa yhä se, millainen auto on kyseessä ja miten sen päästöt on määritelty. Verohallinto vastaa veron keräämisestä, joten kyse on edelleen virallisesti järjestelmästä, joka on rakennettu pysyväksi osaksi auton hankintaa.

Miksi veroa pidetään pysyvänä?

Autoveroa pidetään pysyvänä ennen kaikkea siksi, että sen poistamisesta ei ole olemassa voimassa olevaa aikataulua. Lainsäädännössä vero on ollut pysyvä jo vuodesta 1967 lähtien, eikä nykytilanteessa ole annettu viitteitä siitä, että se olisi kokonaan poistumassa. Siksi hakukysymykseen milloin autovero poistuu ei ole rehellistä vastata päivämäärällä tai lupauksella, jota ei ole päätetty.

Pysyvyys näkyy myös siinä, että veroa on muokattu sen sijaan, että se olisi lakkautettu. Kun autovero sidottiin vuonna 2008 päästöihin, järjestelmä alkoi heijastaa paremmin autokannan muutosta. Käytännössä tämä on vienyt veroa suuntaan, jossa vähäpäästöisten ja sähköisten autojen yleistyminen vaikuttaa verokertymään, mutta itse vero on silti edelleen olemassa.

Monelle autoa harkitsevalle tämä on olennainen tieto: jos päätös ostosta perustuu odotukseen siitä, että autovero katoaisi pian, odottaminen ei perustu tähän mennessä tiedossa olevaan faktaan. Veron poistuminen ei ole tällä hetkellä näkyvissä virallisena päätöksenä, vaan järjestelmä elää lähinnä sen sisällä tapahtuvien muutosten kautta.

Miten autovero ja ajoneuvovero eroavat toisistaan?

Autovero (kertamaksu)

Autovero on Suomessa kertaluonteinen vero, joka maksetaan henkilöautoista, pakettiautoista, moottoripyöristä sekä kolmipyöristä ja nelipyöristä, kun ne rekisteröidään tai otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön. Veron määrä lasketaan verotusarvosta, joka perustuu ajoneuvon yleiseen kuluttajahintaan Suomen markkinoilla. Henkilöautoissa ja pakettiautoissa veroprosentti määräytyy valmistajan ilmoittamien hiilidioksidipäästöjen perusteella. Lisätietoa veron perusteista löytyy Autoliitolta.

Autovero kohdistuu vain tiettyyn käyttöönottotilanteeseen, ei auton jokapäiväiseen omistamiseen. Siksi se näkyy kuluttajalle yleensä ostohetken tai maahantuonnin yhteydessä, kun ajoneuvo rekisteröidään Suomessa ensimmäistä kertaa. Veron kertaluonteisuus erottaa sen selvästi ajoneuvoverosta, joka kertyy ajan myötä. Lisäksi autoveron tuotot ohjautuvat kokonaan valtiolle, joten kyse on valtion verokertymän kannalta omasta kokonaisuudestaan.

Autoverotuksen rakenne on jo muuttunut sähköistymisen vuoksi. Alkuvuodesta 2022 voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen täysin sähköisistä ja vetypohjaisista henkilöautoista ja pakettiautoista ei makseta autoveroa, jos ne on rekisteröity tai otettu käyttöön 1.10.2021 tai sen jälkeen. Täysin sähköisistä autoista ei ole sen jälkeen kannettu autoveroa lainkaan. Tämä näkyy myös tilastoissa: vuonna 2025 sähköautot muodostivat suurimman yksittäisen ryhmän verotetuista ajoneuvoista määrällä mitattuna, mutta niiden osuus koko autoveron kertymästä oli vain 1,1 %. Toisin sanoen autovero ei ole poistunut kokonaan, mutta veropohja on kaventunut.

Ajoneuvovero (päivittäinen vero)

Ajoneuvovero on päivittäinen vero, joka muodostuu perusverosta ja käyttövoimaverosta. Se ei liity auton hankintahetkeen samalla tavalla kuin autovero, vaan siihen, että ajoneuvo on liikennekäytössä. Kuljettajalle tämä tarkoittaa, että vaikka autovero olisi jo maksettu tai sitä ei joissakin tapauksissa perittäisi lainkaan, ajoneuvovero voi silti tulla maksettavaksi erillisenä, jatkuvana verona.

Ero on tärkeä myös siksi, että ajoneuvoveron perusteet ovat toiset kuin autoveron. Autovero määräytyy ajoneuvon verotusarvon ja päästöjen mukaan, kun taas ajoneuvovero on oma päivittäinen veronsa. Siksi auton kokonaisverotus ei ratkea yhdellä nimellä, vaan sillä, mistä verosta kulloinkin puhutaan.

Verorakenne auttaa ymmärtämään, miksi keskustelu autoveron poistumisesta on usein harhaanjohtavaa. Vaikka verokertymä muuttuu sähköautojen yleistyessä, ajoneuvoveron kaltaiset muut verot eivät katoa samalla automaattisesti. Näin ollen autoilijan näkökulmasta on olennaista erottaa hankinnan yhteydessä maksettava autovero ja käytön mukana kertyvä ajoneuvovero toisistaan.

Autoverotuksen nykytila ja päästöjen vaikutus

Sähköautojen verovapaus

Autoverotus ei ole Suomessa poistunut, mutta sen rakenne on muuttunut selvästi. Erityisesti täyssähköisten autojen osalta vaikutus näkyy jo nyt: vuoden 2022 alussa voimaan tullut lakimuutos tarkoittaa, että täysin sähköisistä tai vetykäyttöisistä henkilöautoista ja pakettiautoista ei makseta autoveroa, kun ne on rekisteröity tai otettu käyttöön 1.10.2021 tai sen jälkeen. Verohallinnon mukaan täyssähköisistä autoista ei ole tämän muutoksen jälkeen enää peritty autoveroa lainkaan.

Kuluttajan näkökulmasta tämä muuttaa veron luonnetta enemmän kuin itse keskustelua sen poistumisesta. Kun osa uusista autoista jää kokonaan veron ulkopuolelle, autovero ei enää kohdistu yhtä laajasti kaikkiin ensirekisteröitäviin autoihin. Käytännössä veron merkitys on siirtynyt yhä enemmän niihin autoihin, jotka ovat vielä päästöiltään suurempia. Autovero ei siis katoa yhdellä päätöksellä, vaan sen piiri kapenee sitä mukaa, kun sähköautojen osuus kasvaa.

Päästöperusteinen verotus

Nykyinen autoverotus on vahvasti sidoksissa päästöihin. Veron määrä perustuu auton verotusarvoon, joka lasketaan Suomen markkinoiden yleisen vähittäishinnan mukaan, ja henkilö- sekä pakettiautoissa veroprosentti määräytyy valmistajan ilmoittamien hiilidioksidipäästöjen perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että veron määrä ei ole kaikille sama, vaan se vaihtelee auton ominaisuuksien mukaan.

Tällä on suora vaikutus siihen, millaisista autoista veroa kertyy. Mitä suurempi osa uusista autoista on vähäpäästöisiä tai verovapaita, sitä pienemmäksi jää autoveropohja. Verohallinnon tilastot kertovat, että verokertymä on pienentynyt ennakoidusti, kun vähäpäästöisten autojen osuus ensirekisteröidyistä autoista on kasvanut. Toisin sanoen veron rakenne itsessään ohjaa kohti matalampaa kertymää, vaikka veroa ei poistettaisi kokonaan.

Vuonna 2025 verotetuista ajoneuvoista 37,3 prosenttia oli sähköisiä, mutta sähköautoista kertyi vain 1,1 prosenttia koko autoverosta. Samaan aikaan suurin osuus autoveron kertymästä, 50,8 prosenttia, tuli bensiinikäyttöisistä autoista. Tämä kertoo siitä, että autoveron tuotto nojaa yhä polttomoottoriautoihin. Uusien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat jo laskeneet noin 64 grammaan kilometriä kohden, kun ne vuonna 2020 olivat 123 grammaa kilometriä kohden. Kun päästöt laskevat, myös veron peruste heikkenee.

Verokertymän kehitys

Autovero on valtion verotuloa, ja sen kertymä vaihtelee suoraan sen mukaan, kuinka paljon veronalaisia ajoneuvoja rekisteröidään. Verohallinnon mukaan veron määrä riippuu erityisesti verotettavien ajoneuvojen lukumäärästä, polttomoottoriautojen keskimääräisistä hiilidioksidipäästöistä ja sähköautojen markkinaosuudesta. Siksi kyseessä on syklinen vero, jonka tuotto ei pysy vakiona.

Vuonna 2025 autoveroa kannettiin noin 133 000 ajoneuvosta yhteensä 276 miljoonaa euroa. Kokonaiskertymä oli 22,3 miljoonaa euroa, eli 7,5 prosenttia, vähemmän kuin vuonna 2024. Uusista verotetuista ajoneuvoista kertyi 199,8 miljoonaa euroa, mikä oli 72,4 prosenttia koko kertymästä, ja käytetyistä ajoneuvoista 76,2 miljoonaa euroa. Uusien verotettujen ajoneuvojen määrä laski 0,8 prosenttia ja käytettyjen 1,0 prosenttia vuodesta 2024.

Verokertymän heikkeneminen näkyy myös budjetissa. Valtion talousarviossa autoveron kertymäksi arvioidaan tänä vuonna hieman yli 300 miljoonaa euroa, ja autoteollisuuden arvio on noin 320 miljoonaa euroa. Kun sähköautojen osuus kasvaa ja uusien autojen päästöt laskevat, veron perusta kaventuu edelleen. Autoilijalle tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että autoveron paino jakautuu yhä epätasaisemmin eri käyttövoimien välillä.

Usein kysyttyjä kysymyksiä autoverosta

Milloin autovero tulee maksettavaksi?

Autovero tulee maksettavaksi Suomessa silloin, kun henkilöauto, pakettiauto, moottoripyörä, kolmipyörä tai nelipyörä rekisteröidään tai otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön. Kyse on kertaluonteisesta verosta, ei vuosittain toistuvasta maksusta. Verohallinnon mukaan veron määrä perustuu ajoneuvon verotusarvoon, joka lasketaan Suomen markkinoilla yleisen vähittäishinnan perusteella. Henkilöautojen ja pakettiautojen veroprosentti määräytyy valmistajan ilmoittamien hiilidioksidipäästöjen mukaan, joten päästöt vaikuttavat suoraan siihen, kuinka suuri vero on.

Täyssähköisistä ja vetykäyttöisistä henkilöautoista ja pakettiautoista ei makseta autoveroa, jos ne on rekisteröity tai otettu käyttöön 1.10.2021 tai sen jälkeen. Tämä näkyy Verohallinnon tilastoissa: sähköautoista ei ole peritty autoveroa tuon lakimuutoksen jälkeen. Kuluttajan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että veron vaikutus ei ole samanlainen kaikissa käyttövoimissa, vaan erityisesti polttomoottoriautoissa vero on edelleen osa hankinnan verotusta.

Milloin autovero vanhenee?

Autovero ei käytännössä vanhene määräajan perusteella, vaan se liittyy ajoneuvon ensimmäiseen rekisteröintiin tai käyttöönottoon. Siksi kysymykseen milloin autovero vanhenee ei ole yhtä päivämäärää, jonka jälkeen vero poistuisi automaattisesti. Verovelvollisuus määräytyy sen mukaan, kuuluuko ajoneuvo autoveron piiriin ja milloin se tulee verotettavaksi.

Traficomin mukaan autoveroa pitää maksaa myös joissakin ensirekisteröinnin jälkeisissä tilanteissa. Tämä kertoo siitä, että vero seuraa ajoneuvon verotuksellista asemaa, ei pelkkää kalenteriaikaa. Käytännössä autovero on siis pysyvä osa Suomen ajoneuvoverotusta niin kauan kuin verotettavia ajoneuvoja rekisteröidään tai otetaan käyttöön. Verohallinnon tilastot tukevat tätä rakennetta: autoveron kertymä riippuu erityisesti veronalaisista ajoneuvoista, uusien autojen määrästä, polttomoottoriautojen keskimääräisistä päästöistä ja sähköautojen markkinaosuudesta. Kun vähäpäästöisten autojen osuus kasvaa, veropohja kaventuu, mutta vero ei silti itsestään raukea.