Päälikkö vai päällikkö – kumpi on oikein?

Päälikkö vai päällikkö? Oikea kirjoitusasu nykysuomessa on päällikkö, kahdella l-kirjaimella. Päälikkö kuuluu vanhempaan ja murteelliseen käyttöön, eikä sitä käytetä normaalina yleiskielen muotona.

Sama kirjoitusasu säilyy titteleissä ja yhdyssanoissa, kuten sanoissa palopäällikkö, yhteyspäällikkö ja markkinointipäällikkö. Lisäksi tarkistat, miten titteli kirjoitetaan virkkeen yhteydessä ja miten päällikkö taipuu.

Oikea kirjoitusasu on päällikkö

Kysymykseen päälikkö vai päällikkö on selkeä vastaus: oikea kirjoitusasu nykyisessä yleiskielessä on päällikkö, kahdella l-kirjaimella. Se on Kielitoimiston sanakirjan hakusana ja substantiivi. Sanalla tarkoitetaan henkilöä, jonka alaisuuteen toinen henkilö, organisaatio tai laitos kuuluu. Merkitykseltään päällikkö on siis esimerkiksi johtaja tai esihenkilö.

Muotoa päälikkö ei pidä käyttää päällikön nykyisenä rinnakkaismuotona. Se on merkitty Suomen etymologiseen sanakirjaan vanhana tai murteellisena muotona. Lähteen mukaan päälikkö esiintyy Cajanin vuoden 1839 aineistossa ja satunnaisesti murteissa. Historiallisena merkityksenä on ollut johtaja tai työnjohtaja.

Kun kirjoitat työhön, asiointiin tai muuhun yleiskieliseen tekstiin, valitse siis aina päällikkö. Yhden l-kirjaimen puuttuminen tekee muodosta vanhahtavan tai murteellisen, eikä se vastaa nykyistä sanakirjan mukaista standardia.

Miten sanaa käytetään yhdyssanoissa ja titteleissä?

Sana päällikkö säilyttää kaksi l-kirjainta myös yhdyssanoissa. Yhdyssanan jälkiosana on siis -päällikkö, ei -päälikkö. Oikeita muotoja ovat esimerkiksi palopäällikkö, yhteyspäällikkö ja markkinointipäällikkö. Kun tehtävänimike muodostetaan sanasta päällikkö, sama oikeinkirjoitus koskee koko nimikettä. Siksi kirjoitetaan markkinointipäällikkö, ei markkinointipäälikkö.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan palopäällikkö tarkoittaa etenkin kunnan palokuntatoiminnasta vastaavaa korkeinta viranhaltijaa. Ilmaus kaupungin palopäällikkö tarkoittaa kaupungin palopäällikköä, ja yleisessä käytössä samaa tehtävää voi tarkoittaa myös palokunnanpäällikkö. Kielitoimiston ohjepankin esimerkkejä ovat lisäksi yhteyspäällikkö Miettisellä ja markkinointipäällikkö Teija Teikäläinen. Näissä nimikkeissä jälkiosa -päällikkö säilyttää kaksi l-kirjainta.

Ammattinimikkeet kirjoitetaan tavallisesti pienellä alkukirjaimella, kun ne ovat virkkeen osana: markkinointipäällikkö Teija Teikäläinen. Sama koskee yleensä sähköpostin allekirjoitusta ja käyntikorttia. Jos nimike aloittaa osoiterivin, alkukirjain on suuri: Markkinointipäällikkö Taavi Tavallinen.

Nimike tai nimikemäinen ilmaus on yleensä perusmuodossa ennen taivutettua nimeä, kuten lehtori Maija Virtasen. Genetiivisen substantiivilausekkeen sisältävä nimike voi kuitenkin pysyä perusmuodossa tai taipua nimen mukaan. Adjektiivimääritteen kanssa molemmat taipuvat: päivystävän palomestarin Maija Virtasen mukaan. Tarkista siis sekä kaksi l-kirjainta että nimikkeen alkukirjain.

Lyhyesti sanan taivutuksesta

Päällikkö-nimike taipuu lauseessa sen mukaan, millaisessa rakenteessa sitä käytetään. Kun nimike on yksin ennen taivutettua erisnimeä, se on yleensä perusmuodossa: lehtori Maija Virtasen. Jos nimike sisältää genetiivisen substantiivilausekkeen, nimike voi yleiskielessä joko pysyä perusmuodossa tai taipua nimen mukaan. Adjektiivimääritteen kanssa sekä adjektiivi että nimike taipuvat: päivystävän palomestarin Maija Virtasen mukaan. Sama periaate näkyy muodossa yhteyspäällikkö Miettisellä. Käytännössä lauseyhteys ratkaisee siis taivutusmuodon, mutta nimikkeen perusasu pysyy muodossa päällikkö. Taivutettaessakin kaksi l-kirjainta säilyy, joten muodot perustuvat sanaan päällikkö, eivät muotoon päälikkö.