Paljonko auton akkulaturi kuluttaa sähköä latauksen aikana

Paljonko auton akkulaturi kuluttaa sähköä? Vastaus riippuu siitä, puhutaanko tavallisen auton 12 V akun laturista vai sähköauton suurjänniteakun lataamisesta. Näiden kulutusta ei voi verrata suoraan, eikä 12 V laturille ole yhtä yleispätevää kWh-lukua.
Sähköauton kulutusta voi arvioida lataustehon ja ajan perusteella: kW × tuntia = kWh. Esimerkiksi 230 voltin ja 8 ampeerin lataus vastaa noin 1,8 kilowattia eli 1,8 kWh:ta tunnissa. 12 V akun kohdalla laskelma riippuu laturin oman mallin ilmoittamasta tehosta. Myös lataushäviöt ja kylmä sää voivat kasvattaa verkosta otettua sähkömäärää.
Miten auton akkulaturi kuluttaa sähköä?
12 V akun lataus vs. sähköauton lataus
Auton akkulaturi voi tarkoittaa kahta eri asiaa. Perinteisen auton 12 V käynnistysakkua varten käytetään erillistä laturia, kun taas sähköauton ajoakkua ladataan suurjännitejärjestelmän kautta. Sähköauton kotilatauslaite ei yleensä ole varsinainen laturi, vaan se syöttää sähköä auton sisäiselle laturille. Siksi sähköauton latauksesta kerrottuja teho- ja kulutuslukuja ei voi käyttää 12 V akun kulutuksen arvioimiseen.
12 V laturin sähkönkulutus riippuu laitteen omasta nimellistehosta, latausajasta ja lataushäviöistä. Yleispätevää kWh-lukua ei ole, koska eri laturimallien tehot ja toimintatavat vaihtelevat. Laturin pitää lisäksi sopia ladattavalle akkutyypille. Lisätietoa sähköauton latauksen toimintaperiaatteista saa esimerkiksi Autoliiton ohjeista.
Mitä latausteho kertoo kulutuksesta
Latausteho kertoo, kuinka nopeasti sähköä siirtyy akulle, mutta se ei yksin kerro koko latauskerran kulutusta. Peruskaava on latausteho kilowatteina kerrottuna ajalla tunteina, jolloin tulos saadaan kilowattitunteina. Esimerkiksi 3,6 kilowatin latausteho vastaa noin 3,6 kilowattitunnin kulutusta tunnissa ennen häviöitä.
230 voltin ja 16 ampeerin lataus vastaa noin 3,7 kilowatin tehoa ja noin 3,7 kWh:n kulutusta tunnissa. Tavallisella 8 ampeerin kotipistorasialla vastaava teho on noin 1,8 kilowattia. Kulutus riippuu silti siitä, kuinka paljon akkuun ladataan. Kylmässä akkua voidaan joutua lämmittämään, mikä voi lisätä sähkönkulutusta ja pidentää latausaikaa.
Laskukaava energiankulutuksen arvioimiseen

Kaava: latausteho × aika = kWh
Sähkönkulutuksen peruskaava on:
latausteho kilowatteina × latausaika tunteina = kulutus kilowattitunteina
Jos latausteho on 3,6 kW ja lataus kestää yhden tunnin, laskennallinen kulutus on 3,6 kWh. Kahden tunnin latauksella vastaava määrä on 7,2 kWh. Laskelma kuvaa sähkömäärää ennen lataushäviöitä.
Kaavassa latausteho kertoo, kuinka nopeasti sähköä siirtyy latauksen aikana. Se ei kuitenkaan määritä yksin koko latauksen kulutusta. Jos akkuun tarvitaan tietty määrä energiaa, pienempi latausteho yleensä pidentää latausaikaa, mutta ei poista ladattavan energian tarvetta. Esimerkiksi 10 kWh:n akun täyttäminen tarkoittaa peruslaskelmassa 10 kWh:n energiamäärää riippumatta siitä, tapahtuuko lataus nopeammin suuremmalla teholla vai hitaammin pienemmällä teholla.
Sähköverkosta otettu määrä voi olla tätä suurempi, koska peruskaava ei huomioi lataushäviöitä. Käytännössä akun täyttämiseen tarvittava sähkömäärä ja seinäpistorasiasta otettava sähkömäärä ovat siten eri laskentaperusteita. Ilman kyseisen latausjärjestelmän häviötietoa ei voi ilmoittaa yhtä yleispätevää lisäprosenttia.
Esimerkkilaskelmia 8 A:n ja 16 A:n latauksella
230 voltin ja 16 ampeerin lataus vastaa noin 3,7 kilowatin tehoa. Tunnin aikana kulutus on peruskaavan mukaan noin 3,7 kWh ja kahden tunnin aikana noin 7,4 kWh, ennen häviöitä.
8 ampeerin virralla teho on noin 1,8 kilowattia. Tunnin lataus vastaa noin 1,8 kWh:n kulutusta ja kahden tunnin lataus noin 3,6 kWh:ta. Ero näkyy ennen kaikkea latausnopeudessa: 8 ampeerilla energiaa siirtyy tunnissa vähemmän, joten saman energiamäärän lataaminen kestää kauemmin.
Kaava sopii sähköauton ja ladattavan hybridin latauksen arviointiin, kun latausteho ja -aika tunnetaan. 12 voltin akun laturille ei ole yhtä yleistä kulutuslukua, vaan laskennassa tarvitaan juuri kyseisen laturimallin ilmoittama teho. Laturin kulutusta voi arvioida samalla kaavalla, mutta tulos koskee vain ilmoitettua käyttötehoa ja latausaikaa. Kylmissä oloissa akun lämmittäminen voi lisäksi kasvattaa kulutusta ja pidentää latausta.
Mitkä tekijät vaikuttavat latauskustannuksiin?

Lataushäviöt
Latauskustannuksiin vaikuttaa se, kuinka paljon sähköä otetaan verkosta verrattuna siihen, kuinka paljon energiaa akkuun varastoituu. Peruskaava, latausteho × aika, ei huomioi lataushäviöitä. Siksi seinästä mitattu kulutus voi olla suurempi kuin akun saama energiamäärä.
Esimerkiksi 10 kWh:n akun täyteen lataaminen tarkoittaa peruslaskelmassa 10 kWh:n kulutusta. Jos laskennassa käytetään havainnollistavana oletuksena 85 prosentin hyötysuhdetta, saman energiamäärän varastoiminen vaatisi verkosta noin 11,8 kWh. Tätä lukua ei kuitenkaan pidä pitää kaikkien autojen tai laturien yleisenä kulutusarvona. Todellinen tulos riippuu latausjärjestelmästä ja tilanteesta. Lisätietoa aiheesta löytyy oppaasta auton akkulaturi käyttö.
Latausteho vaikuttaa ensisijaisesti siihen, kuinka nopeasti energiaa siirtyy akkuun. Esimerkiksi 230 voltin ja 16 ampeerin lataus vastaa noin 3,7 kilowatin tehoa, joten tunnin lataus on peruslaskelmassa noin 3,7 kWh. Tavallisella 8 ampeerin pistorasialatauksella teho on noin 1,8 kilowattia ja tunnin kulutus vastaavasti noin 1,8 kWh. Jos akun tarvitsema energiamäärä pysyy samana, pienempi latausteho ei itsessään pienennä tarvittavaa energiamäärää, vaan pidentää latausaikaa.
Sääolosuhteiden vaikutus
Kylmissä oloissa akkua voidaan joutua lämmittämään ennen latausta tai sen aikana. Tämä kasvattaa sähkönkulutusta ja voi pidentää latausta, joten pelkkä nimellinen latausteho ei aina kuvaa koko latauskerran kulutusta. Sähköautossa myös matkustamon lämmitys voi kuluttaa tehoa, lähteestä riippuen noin 6 kW. Se liittyy auton lämmitysjärjestelmään, ei erilliseen akkulaturiin.
Alle –30 °C:n lämpötilassa latauksen käynnistymiseen voi lisäksi liittyä yhteysongelmia eri latauslaitteilla ja tehoilla. Ongelmat voivat poistua sään lauhtuessa. 12 voltin laturille ei ole vastaavaa yleistä lisäkulutuslukua, vaan arvio perustuu edelleen kyseisen laitteen ilmoitettuun tehoon ja käyttöaikaan.